Ensimmäinen kosketus vepeen on koettu! Jäi kyllä ihan sikahyvä fiilis, porukka oli mukava ja Fanilla oli aika innostunut (ainakin dameista ja nakeista). Kesti aikansa löytää perille, Karhukankaan monttu kun ei kovin helpossa paikassa ole, varsinkaan kun Google Maps ei sattunut näyttämään koko vesiplänttiä :) Tultiin sentään ajoissa, vaikka puoli tuntia meniä lähialueella etsiessä oikeaa paikkaa!
Aluksi me mentiin Fanin kanssa pieni risteily kumiveneellä, kun se ei ole ikinä sellaisessa ollut ja hyvin meni, vaikka välillä se vähä vinkui jostain kumman syystä (en tiedä halusiko uimaan vai mikä oli?). Rauhallisesti se kumiveneessä oli, ei tullut minkäänlaista paniikkia vaikka ei ollu ikinä kumiveneessä ollut. Ei se kyllä hirveästi eroa tavallisesta veneestä, mutta onhan se koiralle aina vähän erilaista. Meinas se vähän poijujakin kytätä, mutta
Veneestä hyppy: Otettiin aluksi vaan ihan rannasta, että uskaltaa sitte hypätä. Veneessä Fani oli nätisti vieraan ihmisen vieressä, eikä rimpuillut pois yhtään. Se hyppääminen olikin sitte vähä jännä juttu. Fani jäi siihen reunalle pyörimään, raukka kun ei uskaltanut hypätä, mutta hypääsi lopuksi hienosti veneen reunalta veteen. Treenamalla tämäkin tulee - ei tämä pian ole enää niin pelottavaa ;)
Hukkuvan pelastus: Tästä olin siis positiivisesti yllättynyt! Meillä oli hukkuvana eräs henkilö, joka kyllä osas hommansa (osaavat hukkuvat on kuulemma harvinaista herkkua). Aluksi vähän nameja henkilöltä ja sitte testattiin rannasta Fanin reaktiota. No, hetihän se lähti sitä' hakemaan ja toisella kerralta toi jo viiden metrin päästä. Tää oli kyllä positiivinen yllätys, kun heti tajus jutun jujun.
Köyden vienti veneeseen: Tämän idea Fanille ei vielä auennut, kun se ei älynnyt ottaa damia suuhunsa (aluksi se otetaan damilla niin sen voi yhdistää sitte köyteen), niin tätä ei sitten otettu. Se jäi sitten kotiläksyksi harjoitella tätä maalla, että damin ottaminen suuhun on sujuvaa ja sen vieminen ei ole ongelma. Ja eikun damiostoksille!
Muuta ei ekalla kertaa otettu, että Fanin innokkuus säilyy. Seuraava kerta siirtyy kahden viikon päähän, koska ensi viikolla niitä ei järjestetä, mutta jääpähän meille aikaa treenata damin ottoa ja vientiä kotona :) Kuvia ei sieltä ole, yritän joku päivä saada jonkun kuvaamaan meitä!
Aluksi me mentiin Fanin kanssa pieni risteily kumiveneellä, kun se ei ole ikinä sellaisessa ollut ja hyvin meni, vaikka välillä se vähä vinkui jostain kumman syystä (en tiedä halusiko uimaan vai mikä oli?). Rauhallisesti se kumiveneessä oli, ei tullut minkäänlaista paniikkia vaikka ei ollu ikinä kumiveneessä ollut. Ei se kyllä hirveästi eroa tavallisesta veneestä, mutta onhan se koiralle aina vähän erilaista. Meinas se vähän poijujakin kytätä, mutta
Veneestä hyppy: Otettiin aluksi vaan ihan rannasta, että uskaltaa sitte hypätä. Veneessä Fani oli nätisti vieraan ihmisen vieressä, eikä rimpuillut pois yhtään. Se hyppääminen olikin sitte vähä jännä juttu. Fani jäi siihen reunalle pyörimään, raukka kun ei uskaltanut hypätä, mutta hypääsi lopuksi hienosti veneen reunalta veteen. Treenamalla tämäkin tulee - ei tämä pian ole enää niin pelottavaa ;)
Hukkuvan pelastus: Tästä olin siis positiivisesti yllättynyt! Meillä oli hukkuvana eräs henkilö, joka kyllä osas hommansa (osaavat hukkuvat on kuulemma harvinaista herkkua). Aluksi vähän nameja henkilöltä ja sitte testattiin rannasta Fanin reaktiota. No, hetihän se lähti sitä' hakemaan ja toisella kerralta toi jo viiden metrin päästä. Tää oli kyllä positiivinen yllätys, kun heti tajus jutun jujun.
Köyden vienti veneeseen: Tämän idea Fanille ei vielä auennut, kun se ei älynnyt ottaa damia suuhunsa (aluksi se otetaan damilla niin sen voi yhdistää sitte köyteen), niin tätä ei sitten otettu. Se jäi sitten kotiläksyksi harjoitella tätä maalla, että damin ottaminen suuhun on sujuvaa ja sen vieminen ei ole ongelma. Ja eikun damiostoksille!
Muuta ei ekalla kertaa otettu, että Fanin innokkuus säilyy. Seuraava kerta siirtyy kahden viikon päähän, koska ensi viikolla niitä ei järjestetä, mutta jääpähän meille aikaa treenata damin ottoa ja vientiä kotona :) Kuvia ei sieltä ole, yritän joku päivä saada jonkun kuvaamaan meitä!
Vepe on kyllä tosi hauskaa! Jään seurailemaan, miten teillä treenit etenee :) meidän vepeilyjä voi kurkata täältä
VastaaPoistaSe on kyllä hauskaa, ainakin mitä oon näillä kolmella kerralla oon huomannu :)
PoistaLisäsin teidät lukulistalle, vepestä kirjoittavat blogit ovat niin harvassa!