Fani & Heta

Ajattelin laittaa tänne nyt edes parin viikon kuvia, kun ei ole mitään ihmeellistä tapahtunut. Oon itse ollut tosi kiireinen, paljon pelejä ja harkkoja. Ja niiden jälkeen on taas niin väsynyt, että ei sitten enää mitään oo jaksanu tehdä. Mutta kuvaamassa oon käyny, ja voisihan ne tänne bloginkin puolelle päästä ;D Ainut mistä voisin vähän kirjoittaa, on se että olimme mökillä hiihtolomalla. Närpiössä oli kaunis sää, ja kävimme jäällä kävelemässä. Piskit tykkäsi tosi kovaa, kun sai vähän rallatella pitkin poikin. Kyllä se on vain kiva kattoa kaksikon riemua! Niin se vaan tyhjentää koiran pääkoppaa vaan kun saa juosta niin kovaa kuin lähtee. Oli siinä kyllä naurulla pidättelemistä yhdessä kohtaa, kun Famppa jahtasi Hetaa, aina kun raukka oli saamassa toista kiinni, niin luisui ohi :D Toivotaan vaan vielä, että lumi sulaisi pois pian! Ei kukaan jaksa näitä liukkaita kelejä...

Pahoittelut kuvien laadusta, kamerani on lainassa niin otin nämä Honor 8:lla! Jes, vihdoin se tuli! Oon odottanut sitä jo monta päivää, ja se oli kyllä sen arvoista. Siitä tuli juuri täydellinen, ja en keksi siitä mitään virheitä. Ehkä kirja itsessään olisi voinut olla pienempi, jolloin kuvat olisivat olleet vähän tarkempia, mutta se oli omaa vikaani kun otinkin vähän liian ison. Osiin kuvista olin myös jättänyt vahingossa oman nimeni, jonka muokkaan kaikkiin kuviini ettei niitä varasteta niin helposti. Pidin myös paljon sovelluksesta, jolla kirja tehtiin, se oli yksinkertainen ja helppo käyttää. Ensi vuonna sitten taas samanlainen lähtee kyllä tilaukseen, on sitten kiva myöhemmin katsoa kuinka itse on kehittynyt kuvaajana. Hintakaan ei ollut kovin kallis, 47 euroa postikuluineen. Se on aika halpa, kun ottaa huomioon, että siinä taisi olla ainakin 80 sivua? Mitä mieltä olet kirjasta? Onnistuiko vai ei?

Ajattelin kertoa teille meidän uudestavuodesta, mutta kuitenkin sillä tavalla, miten se vaikuttaa Faniin ja Hetaan eri lailla. Ne ovat tässä asiassa kuin yö ja päivä, Fani ei piittaa räiskimisestä ollenkaan kun taas Heta pelkää niitä kuollakseen. Heta ei ole ikinä pitänyt minkäänlaisesta räiskimisestä tai paukuttelusta. Pentunakin se karkasi hiekkamonttuun, kun metalliroskis kaatui terassilla. Ensimmäisten paukkeiden alkaessa (jotka ovat yleensä jo päivällä, koska säännöistä ei välitetä), Heta alkaa masentumaan ja häntä menee alas, eikä se halua pihalle. Iltaa myöten sen stressaaminen kasvaa ja se hakeutuu enemmän ja enemmän meidän työ, joskus jopa olohuoneeseen vaikka sinne ei saakaan tulla. Se jätetäänkin yleensä eteiseen Fanin kanssa tv päällä. Fani taas on ihan toisenlainen. Se suorastaan tykkää kaikesta toiminnasta ja on niin utelias, että se pitää pitää poissa kaasupolttimen läheltä kun valetaan tinaa. Viime vuonna se sai katsoa osan isoista raketeista, ja se olisi suorastaan...